Matkakohteet
Kylpylämatkat, PÄRNU

Lähde hemmottelemaan itseäsi edullisille kylpylämatkoillemme!

Oma bussimme on matkalla mukana, joten matkalaukut voivat olla autossa koko matkan ajan!

spa2lg

Valitse mieleisesi kylpylä viereisestä valikosta.
Soita ja varaa puh. 03-7588100, tai lähetä tarjouspyyntö meille tästä.


Pärnu on tämän päivän idyllinen kylpyläkaupunki, jonka asukkaat tunnetaan aurinkoisina, vieraanvaraisina ja elämäniloisena väkenä. Pärnu houkuttelee nuoria merenrannalla ja tapahtumarikkaalla kesätunnelmalla sekä hiukan iäkkäämpiä ihmisiä raikkaalla ilmalla, mutakylvyillä ja vanhan kaupungin hiljaisuudella. Jokaiselle löytyy jotakin.

Pysähdys kesäiseen Pärnuun, heleän auringonpaisteen, suolaisen meri-veden, ihastuttavien bulevardien, nykyaikaisten hoitoloiden ja ystävällisten ihmisten kaupunkiin. Pärnu pystyy poistamaan huomisen varjot ja huolet ihmisten kasvoilta.

parnu_ryytli_tanav1_400

RAATIHUONE Uus 4 / Nikolai 3
Puhdaspiirteinen klassismia edustava talo rakennettiin v. 1797 kauppias P. R. Harderin asuintaloksi. Siinä pysähtyi vuonna 1806 Pärnussa vieraillut tsaari Aleksanteri I. Omistajan kuoleman jälkeen kaupunki osti rakennukset ja ne mukautettiin v. 1819 kaupungin komendantin taloksi (korkean kivikaton tilalle laitettiin matala peltikatto). Vuodesta 1839 lähtien, kun armeijan omistuksessa olleet rakennukset luovutettiin kaupungille ja Pärnu poistettiin linnoituskaupunkien rekisteristä, on rakennusta käytetty raatihuoneena. Jugendtyylinen lisärakennus kaupunginvaltuuston tiloineen, jossa on myös uusgoottilaisia ja uusbarokkisia vivahteita, valmistui v. 1911 (arkkitehti W. Bockslaff).

JEKATERIINAN KIRKKO Vee 16
Viron puhdastyylisin ja runsaskoristeisin barokkikirkko, joka rakennettiin vuonna 1764 Pärnussa kauttakulkumatkalla olleen Katariina II:n määräyksestä Pärnun varuskunnalle vuonna 1752 perustetun puukirkon tilalle. Kirkko valmistui v. 1768, arkkitehtina P. Jegorov. Jekateriinan kirkko on antanut vaikutteita apostolisten ortodoksikirkkojen arkkitehtuuriin kaikissa Baltian maissa.

VALLIKÄÄR
1670-1710 rakennetun, mutta 1800-luvulla puretun vallilinnoituksen, Luna-bastionin, tilalle rakennettiin v. 1970 ulkoilmalava. Lisärakennukset - katos, aputilat ja kahvila - on rakennettu myöhemmin.

TALLINNAN PORTTI
1600-luvun vallilinnoituksen ainoa Baltian maissa säilynyt portti, jota v. 1710 asti sanottiin Kaarle Kustaan (Kuninkaan) portiksi. Portilta johti silta yli Vallihaudan ja postitie suuntautui pitkin Ringi katua lossin ylityspaikalle ja sieltä Vanhan-Pärnun kautta Tallinnaan. Porttirakennus kahden bastionin ja vallihaudan kanssa päätettiin säilyttää sotalinnoitusten purkamisen jälkeen. Arkkitehtina todennäköisesti Erik Dahlberg, joka piirsi samantyyppiset kuninkaanportit myös Narvaan ja Riikaan. Porttirakennus entisöitiin vuosina 1977-1980.

ELIISABETIN KIRKKO Nikolai 22
Yksi Viron merkittävimmistä barokkityylisistä, ulkoasultaan pelkistetyistä kirkkorakennuksista. Se rakennettiin vuosina 1744-1747, työnjohtajana toimi riikalainen rakennusmestari J. H. Güterbock. Tornikupolin valmisti riikalaisen Pietarinkirkon tornimestari J. H. Wülbern. Kirkko vihittiin v. 1750. Rakentamista rahoittaneen keisarinna Eliisabetin kunniaksi se nimitettiin Pyhän Eliisabetin kirkoksi. Uusgoottilainen saarnatuoli ja alttari valmistuivat v. 1850, alttaritaulu "Ylösnousemus" on peräisin vuodelta 1854, ja se on maalattu Van der Kannin verstaalla Rotterdamissa. Vuonna 1893 valmistui lisärakennuksena eteläsiipi (suunnitteli rakennusmestari R. Häusermann Riikasta), jonka perustamista varten purettiin tontin etelälaidalla sijainnut puurakennus, kaupungin vanhin teatteritalo "Küün" ("Lato"). Kirkossa on myös Viron parhaimpiin kuuluvat urut, jotka valmisti riikalainen mestari H. Kolbe v. 1929. Vuonna 1995 valmistui eteläsiiven itälaidalla lisärakennus (arkkitehti R. Luhse) virkahuoneistoa varten.

PUNAINEN TORNI Hommiku 11
1400-luvulla kaupunginmuurin kaakkoiskulmaan perustettu vankitorni on ainoa keskiaikaisen Uusi-Pärnun hansakaupungin säilynyt puolustustorni. Se on saanut nimensä tornin sisäpuolella olleiden graniittien ja tornia ulkopuolelta peittäneen tiilivuorauksen perusteella. Vuonna 1624 tornissa oli vielä neljä kerrosta, myös 6 metriä syvä vankilakerros. Nykyään niistä on säilynyt vain kolme, 1780-luvulla tehtyjen kaupunginvankilan laajennustöiden tuloksena. Vuosina 1893-1908 käytettiin tornia kaupunginarkistona. Torni entisöitiin v. 1973- 1980. Tiilivuorausta silloin enää ei uusittu.

AALLONMURTAJAT
Pärnun joen suulle rakennettiin v. 1863-1864 kaksi noin 2 kilometriä merelle ulottuvaa aallonmurtajaa, joiden pituus yhteensä on 5 km. Kun vedenkorkeus on alhainen, voidaan nähdä 1804-1811 rakennetun puisen aallonmurtajan tolppien päitä. Joen vasemmalta rannalta alkavasta aallonmurtajasta on tullut Pärnun tunnusmerkki.

VEISTOSKATU
Veistoskatu sai alkunsa vuonna 2001 järjestetyistä kansainvälisistä veistospäivistä. Silloin valmistuivat kadun ensimmäiset veistokset. Veistoksien tekijät ovat Leena Kuutma, Ekke Väli, Vergo Vernik, Rait Pärg, Sorge, Marianne Männi (Viro), Teuvo Tuomivaara (Suomi), Keiji Yamaja (Japani), Carl Billingsley (USA), Kenneth Payne (USA), Karlis Alainis (Latvia). Kadulla on tällä hetkellä yhteensä 12 veistostyötä. Valmistusmateriaaleina dolomiitti, harkkorauta, teräs, betoni.

MUSEOT JA GALLERIAT

Pärnun museo
Rüütli 53

L. Koidulan museo
Jannseni 37

Kaupungingalleria
Aida 4

Pärnun Nykytaiteen Museo
Esplanaadi 10